{"id":47780,"date":"2022-05-20T16:15:27","date_gmt":"2022-05-20T13:15:27","guid":{"rendered":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/lisaantymisohjelmat\/"},"modified":"2024-06-10T20:17:53","modified_gmt":"2024-06-10T17:17:53","slug":"lisaantymisohjelmat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/lisaantymisohjelmat\/","title":{"rendered":"Lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmat"},"content":{"rendered":"\n

El\u00e4intarhojen yhteisty\u00f6<\/h2>\n\n

Joskus on luonnonvaraisten kantojen ja uhanalaisen lajin selviytymisen tukemiseen luotava lajin keinotekoinen populaatio. Keinotekoinen populaatio muodostuu yksil\u00f6ist\u00e4, jotka on jaettu eri el\u00e4intarhojen kesken, mutta joita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. Jotta t\u00e4llainen j\u00e4rjestelm\u00e4 toimisi, on el\u00e4intarhojen toimittava tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Eurooppalaiset el\u00e4intarhat ovat mukana \u201dUhanalaisten lajien eurooppalaisissa ohjelmissa\u201d (EAZA Ex situ<\/em> programme, EEP) eli yksinkertaisesti lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmissa ja jokaiselle ohjelmalle on nimetty oma koordinaattori. Lajikoordinaattori seuraa populaation geneettisi\u00e4 ja demografisia tunnuslukuja ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ker\u00e4ttyjen tietojen perusteella el\u00e4intarhoille tietoa siit\u00e4, mitk\u00e4 el\u00e4imet olisi pariteltava kesken\u00e4\u00e4n tai tarvittaessa l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 toiseen el\u00e4intarhaan, jotta keinotekoinen kanta pysyisi elinkelpoisena. Lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmissa toteutetaan el\u00e4inten siirrot el\u00e4intarhasta toiseen aina keskin\u00e4isen sopimuksen pohjalta ja yksik\u00e4\u00e4n laitos ei maksa el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n\n

Euroopan ensimm\u00e4iset lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmat perustettiin vuonna 1985 Antwerpenin el\u00e4intarhassa j\u00e4rjestetyn kokouksen j\u00e4lkeen, jossa todettiin, ett\u00e4 t\u00e4llainen el\u00e4intarhojen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Tallinnan el\u00e4intarha osallistui vuonna 1993 jo 15 lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmaan ja vuoden 2022 tiedoilla on osallistuttu 55 lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmaan. Ohjelmaan osallistuneet lajit voi tunnistaa el\u00e4intarhassa ovaalinmuotoisesta merkist\u00e4, jossa on sarvikuonot ja kirjaimet EEP.<\/p>\n\n

<\/div>\n\n

Vesikon lis\u00e4\u00e4ntymisohjelma<\/h3>\n\n

Vesikko on yksi maailman uhanalaisimmista pienpedoista. Veden l\u00e4hell\u00e4 viihtyv\u00e4t vesikko oli 1900-luvun alussa Euroopassa yleinen laji, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on sen levinneisyysalueesta tallella en\u00e4\u00e4 alle 5%. Vesikkojen kannan supistuminen on johtunut sopivien elinymp\u00e4rist\u00f6jen h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 mets\u00e4styksest\u00e4 ja turkistarhoista karanneiden tammihiirien kanssa syntyneen kilpailun johdosta. Viron luonnossa tavattiin vesikkoja viimeksi vuonna 1996. Lajin s\u00e4ilytt\u00e4miseen ja luonnollisen kannan ennalleen palauttamiseen perustettiin vuonna 1992 koko Euroopan kattava vesikkojen lis\u00e4\u00e4ntymisohjelma (EEP), jota koordinoidaan Tallinnan el\u00e4intarhasta k\u00e4sin. Ohjelmaan kuului ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna vain 14 vesikkoa (joista 9 oli Tallinnan el\u00e4intarhassa), mutta vuosisadan vaihteesta l\u00e4htien vesikkoja lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmassa ollut vuoden ymp\u00e4ri runsaat 200 yksil\u00f6\u00e4. L\u00e4hes puolet niist\u00e4 el\u00e4v\u00e4t Tallinnan el\u00e4intarhan Euroopan suurimmassa vesikkojen lis\u00e4\u00e4ntymiskeskuksessa, jossa on tilaa noin sadalle yksil\u00f6lle. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 (2022) on vesikkojen lis\u00e4\u00e4ntymisohjelmassa mukana 15 eurooppalaista el\u00e4intarhaa ja on ilahduttavaa, ett\u00e4 el\u00e4intarhojen kiinnostus vesikkoja kohtaan on jatkuvassa kasvussa.<\/p>\n\n

Keinotekoisen kannan yll\u00e4pit\u00e4misen lis\u00e4ksi on Tallinnan el\u00e4intarha on yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lutreola-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kanssa osallistunut vesikkojen luontoonpalauttamiseen Hiidenmaalla ja Saarenmaalla.<\/p>\n\n

\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n
<\/div>\n\n

Tammihiiri<\/h3>\n\n

Tammihiiri (Eliomys quercinus<\/em>) on unikekojen heimoon kuuluva jyrsij\u00e4, joka tavattiin Viron luonnossa viimeksi vuonna 1986. Tammihiiren kanta on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 luultavasti kuollut sukupuuttoon. Vuonna 2021 tuotiin el\u00e4intarhan lajinsuojelun tutkimuskeskukseen ensimm\u00e4iset tammihiiriyksil\u00f6t, tarkoituksena tutustua paremmin uhanalaiseen lajiin, luoda niille edellytykset lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 varten ja jos mahdollista, palauttaa ne Viron luontoon. Tallinnan el\u00e4intarhan tammihiiret kuuluvat Hollannin el\u00e4intarhan (GaiaZOO) hallinnoimaan keinotekoiseen populaatioon.<\/p>\n\n

\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4intarhojen yhteisty\u00f6 Joskus on luonnonvaraisten kantojen ja uhanalaisen lajin selviytymisen tukemiseen luotava lajin keinotekoinen populaatio. Keinotekoinen populaatio muodostuu yksil\u00f6ist\u00e4, jotka …<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":6494,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"om_disable_all_campaigns":false,"inline_featured_image":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_uf_show_specific_survey":0,"_uf_disable_surveys":false,"footnotes":""},"class_list":["post-47780","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/47780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47780"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/47780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":47781,"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/47780\/revisions\/47781"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6494"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}