Kaakkois-Aasian sademetsäosastolla eläville binturonki-vanhemmille Kawanille ja Pichaïlle syntyi ensimmäinen poikanen. 28. helmikuuta syntynyt binturongin poikanen kasvaa hyvin. Binturonkeja on ollut Tallinnan eläintarhan kokoelmissa aiemminkin, mutta poikasia ei ole aikaisemmin syntynyt.
Kaksivuotias Kawan ja pian kolmevuotias Pichaï kohtasivat Kaakkois-Aasian sademetsäosastolla keväällä 2023. Tänä talvena havaittiin eläinten käyttäytymisessä viitteitä mahdolliseen perheenlisäykseen. Pichaïlle helmikuussa suoritettu ultraäänitutkimus vahvisti tiineyden ja poikiminen alkoi 28. helmikuuta. Ensimmäinen poika syntyi valitettavasti kuolleena – ensimmäisen kerran poikivan eläimen synnytyskanava ei avaudu aina riittävän nopeasti, tämä seikka saattoi olla syy poikasen menehtymiseen.
Tuntia ensimmäisen poikasen syntymän jälkeen näki toinen poika päivänvalon, ja emon vaistot heräsivät heti – Pichaï nuoli poikasen puhtaaksi ja piti sitä lähellään. Hoitajat huolestuivat aluksi poikasen jatkuvasta ääntelystä. Eläinlääkärit, kuraattorit ja eläintenhoitajat epäilivät, että emolla ei riitä maitoa poikasen ruokkimiseen. Nuorella eläimellä saattaa maidontulo käynnistyä viiveellä poikimisen jälkeen, mutta eläintenhoitajat päättivät, että poikasta ei eroteta emostaan. Kun emo poistui hetkeksi, hoitajat ruokkivat poikasta erityisvalmisteisella energiaseoksella. Emoa ja poikasta seurattiin vuorokauden ympäri. Seuraavana päivänä oli emolla jo riittävästi maitoa, poikanen ei äännellyt enää taukomatta ja pysytteli levollisesti emonsa vieressä.
Emo ja poikanen ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Poikanen kasvaa nopeasti, sen silmät ovat jo avautuneet ja pää pysyy pystyssä. Jos se jopa nurisee ja murisee. Tuore emo Pichaï on myös tottunut uuteen rooliinsa, siitä on tullut erinomaisen huolehtivainen emo poikaselleen. Poikaselle suoritetaan maaliskuun lopulla ensimmäinen eläinlääkärintarkastus, jolloin selvitetään myös sen sukupuoli.
Binturonki, jota sanotaan useilla kielillä myös karhukissaksi, muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan ja liikkumistavaltaan näiden kahden eläimen risteytykseltä. Binturonki näyttää pitkän turkkinsa ja rauhallisen elämäntapansa johdosta laiskiaiselta. Maassa kömpelösti ja hitaasti etenevä binturonki on yllättävän taitava kiipeilijä. Eläimellä on tarttumiskykyinen häntä jota se käyttää viidentenä raajana, tarttumalla lihaksisella hännänpäällään puiden oksiin. Binturonki pystyy puun runkoa pitkin kiiveten kääntämään takaraajansa ulospäin siten, että kynnet tarttuvat pintaan myös pää edellä laskeutuen.
Binturonki viettää vähintään puolet vuorokaudesta puussa torkkuen. Se saattaa etsiä ravintoa yöllä ja päivällä. Binturonki syö lähinnä hedelmiä, mutta jos mahdollista, myös pikkueläimiä. Ison osan hänen ruokavaliostaan muodostavat viikunat.
Yleisesti ottaen erakkomaiset binturongit viestivät keskenään hajumerkkien avulla. Niiden hajua on verrattu popcornin tuoksuun. Viestejä välitetään myös erilaisilla äänillä: sähisemällä, murisemalla, röyhtäilemällä ja ulvomalla.
Binturonki-emo pysyttelee poikasen kanssa pesälaatikossa vielä jonkin aikaa, joten vierailijat eivät pääse vielä uutta tulokasta seuraamaan.
