Missio

Tallinnan eläintarha on maailmanlaajuisen eläintarhojen verkoston arvostettu osa. Kuten kaikki eläintarhat, meidänkin toimintamme tukena ovat kolme pilaria: eläimet, vierailijat ja eläintarhan henkilökunta. Tämän kolmikon taitava yhdistäminen suo meille loistavat edellytykset yhteensä neljällä alueella toimimiseen: luontokasvatus, käytännön luonnonsuojelu, tieteelliset tutkimukset ja vierailijoillemme elämyksiä ja uutta tietoa antavan virkistyksen tarjoaminen. Kaiken tämän edellytyksenä on jatkuvasti parantuva huolenpito meidän vastuulla olevien lajien ja eläinten hyvinvoinnista – niin eläintarhassa kuin luonnossakin.

Lyhyesti sanottuna – meidän missiona ovat “välittää” ja “välittämisen opettaminen”. Toisin sanoen – luonnon monimuotoisuuden huomioivan ja ympäristöä kokonaisuutena käsittelevän luontokulttuurin johdonmukainen edistäminen lapsista iäkkäisiin. Siksi on Tallinnan eläintarhalla, ainutlaatuisena luonnonkeitaana kaupunkimaisemassa, kansallisessa kulttuurissamme tärkeä rooli.

Historiasta

Virossa, kuten useimmissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneissä maissa, on eläintarhojen perustaminen alkanut vasta toisen maailmansodan aattona, vaikka keskustelu niiden tarpeellisuudesta oli alkanut heti itsenäisyyden julistamisen jälkeen. Tallinnan eläintarha avattiin 25. elokuuta 1939. Suurimman vastuun tapahtuman kantoivat eläinsuojeluliitto sekä luonnonsuojelu- ja matkailuinstituutti.

Vuonna 1937 Helsingissä maailmanmestaruuden voittanut Viron ampumaliiton joukkue sai nk. Argentiinalaisen cupin lisäksi Suomesta palkintona mukaansa ilveksenpoikasen, Illun. Siitä tuli yksi Tallinnan eläintarhan ensimmäisistä eläimistä ja myöhemmin sen tunnuseläin. Eläintarhan alustavat tilat rakennettiin Kadriorgin puiston reunalle, tarkoituksena oli löytää myöhemmin parempi paikka tasokkaan eläintarhan rakentamiseen. Vuonna 1940, Viron miehittämisen jälkeen, jolloin yhdistysten ja liittojen toiminta kiellettiin, eläintarha siirrettiin Tallinnan kaupunginhallituksen hallintaan ja toimii kaupungin laitoksena edelleen. Eläintarha toimi Kadriorgin rinteessä aina vuoteen 1983 asti, jolloin muutettiin uudelle, noin 89 hehtaarin kokoiselle tontille Veskimetsa-kaupunginosassa.

Eläintarhassa on vaihe vaiheelta avattu uusia kokoelmia:

  • 1999 tropiikkitalo
  • 2002 lintulammet ja Sisä-Aasian kokoelma
  • 2004 alpinarium ja juovahyeenojen aitaus
  • 2005 tropiikkitalo ja naarasnorsujen aitaus
  • 2006 amurinleopardien ja leijonien aitaukset
  • 2008 rakennettiin japaninmakakeille uusi elinympäristö ja kunnostettiin norsujen sisätilat
  • 2008 avattiin kurkiaitaus
  • 2011 rakennettiin pienten kissaeläinten kokoelma
  • 2012 valmistui kenguruiden aitaus
  • 2013 rakennettiin pensasarvikuonon aitaus
  • 2014 valmistui aavikkoilveksen häkki ja myös pitkään odotettu eläintarhan ympäristökasvatuskeskus yhdessä ympärivuotisesti toimivan lasten eläintarhan kanssa
  • 2017 valmistui uusi jääkarhujen aitaus
  • 2023 avattiin Kaakkois-Aasian sademetsäkokoelma
  • 2024 keväällä avataan tiikerilaakso

Vanhoissa neuvostoaikaisissa armeijavarastoissa on vielä useita eläimiä, joiden elinoloja on parannettava.

Pohjoismaiden monipuolisin kokoelma

Yksikään eläintarha ei pysty yhtä hyvin käsittelemään kovin suurta lajimäärää kerrallaan, joten eläintarhan on erikoistuttava tiettyihin eläinryhmiin. Tallinnan eläintarhassa on tämän seurauksena maailman paras vuorikauristen ja argaalien kokoelma, huomattava runsas valikoima kotkia ja korppikotkia sekä hyvä valikoima pöllö- ja kurkilajeja. Muiden eläinryhmien osalta on valikoima yksipuolisempi. Kuitenkin voidaan todeta, että eläintarha on toimintansa aikana koonnut Pohjoismaiden monipuolisimman kokoelman ja myös eläintarhan asukkaat ovat myös onnistuneesti lisääntyneet. Nämä tulokset ovat suorassa riippuvuudessa meidän työntekijöidemme tiedoista ja taidoista. Tallinnan eläintarha vuonna 1989 hyväksyttiin ensimmäisenä neuvostoliittolaisena eläintarhana Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestön (WAZA) jäseneksi, mutta jo kymmenen vuotta aikaisemmin tuli Tallinnan eläintarhasta Amerikan eläintarha- ja akvaariojärjestön (AAZA) tukijajäsen. Tallinnan eläintarha on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti eläintarhojen alueellisten yhdistysten (EAZA ja EARAZA) perustamiseen.

Kuka oli eläintarhan ensimmäinen asukas?

Illu-ilves

Virolaiset ampumaurheilijat lahjoittivat vuonna 1937 tulevaa eläintarhaa varten Suomessa järjestetyissä ammunnan maailmanmestaruuskilpailuilla saavutetusta ensimmäisestä sijasta palkinnoksi saadun ilveksenpoikasen, Viron metsissä tuolloin melkein harvinaisen eläimen. Vastaanottajat päättivät nimetä pennun Iluksi, kutsumanimeltään Illuksi ja se vietti ensimmäiset elinvuotensa Kadriorgin taimitarhan puutarhassa, presidentti Pätsin veljen vaimon Asta Pätsin hoidossa. Illu-ilves menehtyi tapaturmaisesti vuoden 1944 maaliskuun pommihyökkäyksessä, pommin sirpaleen osuttuaan eläimeen.

Illustration

Aukioloajat

  • Lipunmyynti ja sisäänpääsy 9-17
  • Eläintarha 9-19
  • Sisätilat, ml Sademetsä Ma 11-18, Ti-Su 10-18
  • Sademetsän sisäänpääsy 17:30 asti
  • Lasten eläintarha (sisätila) 10-18

Kartta

Eläintarhan kartta