Mene metsään!
Eläintarhassa on eksoottisten eläinten lisäksi muutakin jännittävää. Ihminen kokee kaikkein selkeämmin olevansa luonnon kanssa yhtä metsän siimeksessä ollessaan, metsäkylpy vähentää tehokkaasti kaupunkilaisten vaivaamaa stressiä.
Tiesitkö, että eläintarhan alueella kasvaa koko Viron mittakaavassa aivan erityinen metsä, josta suurimman osan muodostaa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä eliöiden elinympäristö eli avainbiotooppi. Avainbiotoopeista koko Virossa yleisellä tasolla ja erikseen Veskimetsin avainbiotoopista kertovat metsän reunassa kahdessa eri paikassa sijaitsevat tiedotustaulut.
Veskimetsin luontopolulla on kiinteä näyttely, joka on jaettu seitsemään aiheeseen ja sen tietotaulut välittävät tietoja Veskimetsin historiasta, lehtimetsän runsaasta kasvillisuudesta ja siellä viihtyvistä kasveista (sammal- ja kukkakasvit), eläimistä (erityisesti linnuista) ja sienistä. Myös alueen geologiassa on omat erikoispiirteensä. Värikkäät tietotaulut toimivat samalla luontopolun suuntaviittoina ja pylväiden yläosan piktogrammit viittaavat eri aiheisiin. Puu- ja sammallajit sekä siirtolohkareet on merkitty metallisilla nimikylteillä.
1900-luvun alkupuolella metsän reunassa toimineesta taimitarhasta on Veskimetsään siirtynyt myös muutama vieraspuulaji. 2014. Vuoden 2014 syyskaudella löydettiin Veskimetsistä 4 vieraspuulajia: siperianlehtikuusi, euroopanlehtikuusi, siperiankuusi ja puistolehmus. Alueella kasvavat jykevät siperiankuuset saattavat hyvinkin olla lajinsa suurimmat edustajat koko Virossa.
Veskimetsin lehtimetsän sammaleiden tutkiminen ajoittui vuoteen 2014. Lajien määrittelemiseen kerättiin yli 400 näytettä. Veskimetsistä löydettiin yhteensä 68 erilaista sammallajia (8 maksasammallajia ja 60 aitosammallajia), joten kyseessä on hyvin runsaslajien kasvupaikka.
Toimintaa ja ajatteluleikkejä koko perheen voimin
Veskimetsissä itsenäisesti kulkemiseen ja koko alueeseen tutustumiseen on eläintarhan matkamuistomyymälässä ja pohjoisen portin kassassa saatavissa kenttäpäiväkirja “Väike huviraamat peredele. Veskimetsas ja mujal” (Pieni hupikirja perheille. Veskimetsissä ja muualla), josta saa monenlaista uutta tietoa metsäretken aikana. Pohdintatehtäviä ja monipuolista toimintaa kirjan parissa riittää jokaiselle, mutta on paljon myös sellaista, jossa tarvitaan perheenjäsenten tai ystävien apua ja tietoja.
Miten Veskimetsissä pääsee kylpemään?
- Metsässä on parasta käydä toistuvasti. Esimerkiksi kevätkausi on hyvä aika erilaisiin kukkiviin kasveihin tutustumiseen, sienten kannalta on edullisen aika syksyisin. Sammaleet ovat kauniita vuoden ympäri, jolleivat ole lumen peitossa. Veskimetsin historiaan, kivikkoon ja kasvuhistoriallisesti tutkittuihin puihin tutustumiseen sopii jokainen vuodenaika.
- Metsään lähtiessä pitää muistaa, että polut ovat kapeita, kivisiä ja paikoitellen melko mutkittelevia. Lastenvaunuilla kulkeminen näillä poluilla on hankalaa.
- Lisäksi on muistettava, että metsästä saattaa tarttua puutiaisia mukaan. Turvallisinta ja metsää parhaiten säästävä tapa on kulkea pitkin kukkulan harjua pitkin kulkevaa pääpolkua.
- Veskimetsissä on melko paljon pystyyn kuolleita tai kaatuneita puita, joten ole tarkkana – jokin puu saattaa kaatua juuri silloin, kun kuljet sen ohi. Vinoon painuneiden puiden päälle ei kannata kiivetä.
- Tuulisella säällä ei kannata metsäretkeä suunnitella.
- Suhtaudu meidän erikoislaatuiseen metsään kunnioittavalla tavalla, älä roskaa, älä riko kiviä peittävää sammalkerrosta ja jätä sinivuokot kasvamaan. Kiitos!